Tämä elokuinen retki ei ollut sieni- eikä marjaretki vaan kukkaretki. Olemme retkillämme tietenkin maistelleet mustikoita ja puolukoita (kuten Korsvikin kivikirkolla). Sieniä en uskalla edelleenkään kerätä niiden kataluuden vuoksi. Onneksi on anoppi, joka niitä meille keräilee.
Ruissalon auringonkukkapellon löytäminen ei ihan heti ollut helppoa. Jouduin peräänkuuluttamaan sen sijaintia facebookissa, josta apua ilokseni nopeasti löysinkin.
On hienoa, että kaupunki viljelee auringonkukkia kaupunkilaisten iloksi. Ja maan parantamiseksi. En ole tainnut koskaan ennen käydä auringonkukkapellolla. Kokemus oli upea. Auringonkukkia lähes silmänkantamattomiin.
Auringonkukat ja etenkin niiden varret ovat yllättävän paksuja ja karvaisia. Siltikin kukkien lomassa oli hauska seikkailla.
Onneksi autossa oli mukana isältä peritty puukko, jolla sain kukkien kätevästi varret katkaistua. Vein muutaman kukkasen myös äidilleni ja naapurilleni. Kovasti kukat ilahduttivat heitäkin.
Retkihaaste 2017 alkaa olla siinä vaiheessa listaa, että on vaikea löytää osuvaa kohtaa retkelle. Onneksi retkeily on hauskaa ja voi kerätä tupliakin listalta.
#Retkihaaste: sieni-, marja-, kukkaretki.
Kommentit
Lähetä kommentti