Naantalin ravintola Uusi Kilta

Äitienpäivän kunniaksi mieheni vei minut syömään

työpäivän päätteeksi. 

Ajoimme Naantaliin ja valitsimme ravintola Uusi Killan. 

Kaunis puurakennus aivan meren äärellä. 

Olemme kesällä joskus olleet jätskillä sen terassilla. 

Alkupalaksi maistelimme maailman herkullisinta 

maa-artisokkakeittoa. 

Aloin heti suunnitella maa-artisokkapenkin 

perustamista puutarhaan.

Meillä on joskus kasvanut maa-artisokkaa,

mutta poistin sen suuren koon vuoksi. 

 Pääruuaksi tarjoiltiin parsarisottoa. 

Parsapenkistäkin olen haaveillut jo vuosia

ja vieläkin se antaa odottaa itseään.

Enpä ole ennen kahvia juonut Gantin kupeista. 

Tunnettu merkki, 

epäkäytännöllisen mallinen tassi,

joka valuttaa läikkyneet kahvit pöydälle.

Tuumasin, että hienot ihmiset ei tiettykään läikyttele. 

Ilma oli pikkaisen sateinen, mutta raikas. 

Uusi Killassa on samanlaiset ikkunat kuin meillä, 

tuli kotoisa olo. 

Ikkunan takana kukki suosikkinarsissi: perunanarsissi. 

Ikkunasta siintävä meri oli ihastuttava ja vetovoimainen

kehnosta säästä huolimatta. 

Kotipihalle saavuttuamme haistelin puutarhan uusia tuoksuja. 

Sateesta huolimatta oli ihana tuntea nenässä makea kukkaistuoksu. 

Keltakiurunkannus Raunistulassa ainakin availee juuri kukkiaan.

Tätä kaikkea olen kaivannut talven aikana:

kukkia, värejä, tuoksuja.