Olin tänään poikani kanssa katsomassa
perjantaina 17.1. ensi-iltaan tulevan
Onneli ja Anneli -elokuvan.
Olin tykännyt elokuvan trailerista
eikä elokuva tuottanut pettymystä.
Olen elokuvasta asti leijunut haavemaailmassa
ja suunnitellut kesäistä puutarhaamme.
Pikkustaramme lupautui mukaan, koska
elokuva on kuvattu hänen
mummola-kaupungissa eli Loviisassa.
Vaikka kyseessä on "tyttöjen elokuva"
niin kyllä pikkustaramme nauroi ääneen
parissakin kohtauksessa.
Onnelin ja Annelin satumaailma on
mielestäni aivan suurenmoinen.
Erityisen ihastunut olin naapurintätien puutarhaan.
Siellä tulppaaneista pilkisti pääsiäistiput
ja naatista vetämällä löytyi joulunauhaa.
Joistain kukista syntyi ilotulitteita juhliin.
Anneli ja Onneli on mielestäni hyvänmielen elokuva
kauniine taloineen, puutarhoineen,
pukuineen, kukkasineen ja perhosineen.
Elokuvan värimaailma on syötävän herkullinen
ja todellinen piristysruiske pimeän talven keskelle.
Ja kuten eräs ystäväni totesi,
elokuvan myötä voi löytää oman sisäisen
5-vuotiaan tasolle jääneen runotyttönsä.
Onnelin ja Annelin talo on Kannustalo.
Tekisi mieleni sanoa, että sellaisessa talossa
olisi ihana asua.
Mutta niinhän me asummekin.
Vaikka mikään Kannustalo tämä ei olekaan.
Vanha, pieni, soma ja sokkeloinen kuitenkin.
Ja niin kovin rakas.
Täältä löydät Onnelin ja Annelin viralliset sivut.
Kommentit
Lähetä kommentti